Mekko keskiaikaisesta Turusta / Dress from the medieval Turku



Kuvauspaikka: Turun linna. Kuva: Karolina Suominen
Location: Turku Castle. Photo: Karolina Suominen

Olipa kerran nainen, joka eli 1400-luvun ensimmäisellä puoliskolla Suomen Turussa. Hän kutoi itselleen kankaan ja ompeli sitä puvun. Minä tein saman vuonna 2014 Lahdessa.

Tämä on minun mestarityöni Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston käsityömestarin erikoisammattitutkintoa varten. Olen tehnyt sen yhteistyössä Turun yliopiston arkeologi, tekstiilitutkija Heini Kirjavaisen kanssa.

Once upon a time there was a woman in Turku, Finland, who lived in the first half of the 15th century. She wove a fabric and sewed a dress. I made the same thing in year 2014 in Lahti.

This is my masterpiece for the qualification as a specialist in handicrafts at the Mynämäki School of Craft and Design. I made this in co-operation with the textile archaeologist Heini Kirjavainen from the Turku University.

* * *

Tähän blogiin olen kuvannut vaihe vaiheelta erään mekon syntytarinan. Kertomuksen siitä, miten vuonna 1998 Åbo Akademin tontin arkeologisissa kaivauksissa löydetty kankaanpala muuttui vaatteeksi ja miten olen luonut tämän oman tulkintani puvusta.

Aiheet etenevät aikajärjestyksessä alhaalta ylöspäin. Valmistuksen eri vaiheet on kuvattu omissa osioissaan. Toivotan lukijalle antoisia hetkiä tämän vuoden kestäneen projektin kanssa!
ps. Projekti jatkuu!

This blog is a story about how a small textile fragment, found from the Åbo Akademi archaeologigal excavations in 1998, has turned into a dress. This is my interpretation on how the dress might have looked like.



The blog posts are in chronological order starting from the bottom. Different phases are described in their own sections.
I hope you enjoy reading about this one-year-long project!
Ps. This project will continue so stay tuned.

Kuvien käyttö ilman tekijän lupaa on kielletty. Kuvat: Mervi Pasanen, fragmentin kuvat Turun maakuntamuseon luvalla.

Use of images is prohibited without permission of the author. Pictures: Mervi Pasanen. The fragment was photographed with the permission of Museum Centre of Turku.

Ennen...
Before...

... ja jälkeen
... and after

... ja jälkeen
... and after

... ja jälkeen.
... and after.

Taustaa / what this project was about:

Contact: mervi.pasanen(at)gmail.com

Mekon valmistaminen / Making the dress

Kangas, kaava ja keritsimet. Mekon valmistaminen voi alkaa.
The fabric, the pattern and the shears. Ready to make a dress.

Turun mekon valmistamiseen käytin kasvivärjätyistä langoista käsinkudottua kangasta, jonka leveys on 77 cm. Leikkuusuunnitelma on sen mukainen.

Voit valmistaa mekon myös teollisesta, leveästä kankaasta. Muuta silloin leikkuusuunnitelmaa.
Tee ensin sovituskaava esimerkiksi lakanakankaasta. Huomaa, että sen poimutus on täysin erilainen kuin ohuen villakankaan. Vinkkejä sovitukseen saat täältä.

Mahdollisimman suuren autenttisuuden saavuttamiseksi tein työn keskiaikana käytössä olleilla välineillä.
To achieve as great a level of authenticity as possible I used medieval sewing tools.

Turku dress is made of natural dyed and handwoven 77 cm wide fabric. The cutting plan is made to accommodate with the width of the fabric.

You can also make this dress out of industrial, wider fabric and change the cutting plan to match that.
I recommend doing a fabric pattern fitted for you. If you use for example cotton, notice that when pleated, it behaves differently compared to wool.

Leikkuu:

1. Mittaa puvun haluttu valmis pituus, lisää mittaan saumanvara 1-2 cm ja alakäänne 1-2 cm. Lisää tarvittaessa etukappaleeseen 2-4 cm pituutta: poimutus ja poven muodokkuus lyhentävät etukappaleen valmista pituutta.
2. Mittaa kiilakappaleiden pituus kainalosta haluttuun valmiiseen pituuteen (esim. nilkka).
3. Piirrä etukappale: mittaa olkaimen leveys ja pituus. Loput kankaasta poimutetaan. Pääntieltä ylijäävästä kankaasta tehdään hihan kiilat. Säästä pala.
4. Piirrä takakappale: mittaa kankaan keskeltä pääntien leveys ja syvyys. Huomaa, että keskiaikaisessa vaatteessa hiha alkaa siitä kohdasta, josta käsivarsi liikkuu. Olkaimen ja kädentien lopullisen muodon saat muotoilemalla takakappaleen sovitettavan päällä.
5. Piirrä isot sivukiilat: koossa 38-42 kiilan yläosa voi olla esimerkiksi 20-25 senttiä. Saat lopullisen muodon muotoilemalla sen sovitettavan henkilön päällä.
6. Isojen sivukappaleiden ja takakappaleiden leikkuusta yli jäävät kiilan muotoiset kappaleet voit muotoilla mekon sivukiiloiksi. Takakappaleen sivusta tulee kaksi kiilaa, isojen sivukiilojen vierestä syntyvät kiilapalat voit ommella hulpioreunasta yhteen ja muotoilla kahdeksi leveämmäksi kiilaksi.
7. Hihan voit muotoilla suorakaiteen muotoisesta kappaleesta:
- Merkitse kappaleeseen keskiviiva.
- Mittaa haluttu valmis pituus olkapäästä ranteeseen käsi koukistettuna.
- Mittaa käsivarren paksuin osa - yleensä se on hauiksen kohdalla. Merkitse se kaavaan.
- Mittaa käsivarren ympärys kyynärpään kohdalta, käsi koukistettuna. Laita mitta muistiin.
- Mittaa kyynärpään korkeus ranteesta, merkitse se kaavaan ja merkitse käsivarren ympärys sille korkeudelle.
- Piirrä hihan muoto mittamerkit yhdistäen.
- Hiha tarvitsee myös kiilan: leikkaa hieman liian iso kolmion muotoinen pala, se muotoillaan sovituksen yhteydessä.
- Neulaa hiha kokoon ja istuta paikalleen. Muotoile sovituksen yhteydessä.
- Merkitse hihan kaavaan ompelumerkeiksi kiilan pään, olkasauman sekä sivusaumojen paikat.

Huomaa: keskiaikaisen hihan sauma on eri paikassa kuin modernissa hihassa. Sauma kulkee käden takaosassa. Hihan S-kaaren korkein kohta on olkapää, matala kohta on kainalossa.

Cutting:

1. Measure how long the dress should be when finished. Add seam allowances: 1 cm to shoulder, and 1-2 cm to hemline. The pleating will shorten the front pieces so add 2-4 cm to their length.
2. Measure the length of the side pieces, from armpit to the wanted length.
3. Transfer the front pieces to the fabric. Measure how long and how wide a shoulder strap is needed. The leftover fabric from the neckline is used to the sleeve gores so save it.
4. Draw the back piece: measure the neckline depth and width from the middle of the fabric. Draw the shoulder piece and notice that on medieval clothes the sleeve is fitted differently compared to modern sleeves. The right place for the sleeve on the shoulder is where the arm moves. You can find the right place when fitting.
5. Draw the side pieces: on size 38-42 they can be 20-25 cm. You will get the final shape by fitting them on the person.
6. There will be considerably big leftovers after cutting the back and sides pieces. Shape them as side gores to the skirt part.
7. The sleeve is shaped from a rectangular piece.
- Mark the middle line.
- Measure the length of the sleeve from shoulder to wrist, arm bent. Mark.
- Measure the widest part of the arm. Normally this is around the biceps. Mark it to the pattern.
- Measure the circumference of the elbow, bent. Mark.
- Measure the height of the elbow from the wrist. Mark.
- Measure the wrist circumference. Mark.
- Draw the shape by joining marks.
- The sleeve also needs a gore. Cut a bit too big triangular piece; that will be fitted.
- Pin the sleeve and fit it.
- Mark the sewing marks: the end of the gore, the shoulder line, and side seams.

Notice: the medieval sleeve seam is placed differently than the modern sleeve seam. Medieval sleeve seam goes over the elbow, modern sleeve seam is under the arm. The high curve of the S-shape goes on the shoulder, the low curve to the armpit.

Jäljennä kaavat kankaalle. Etukappaleissa hulpioreuna tulee keskisaumaan.

Draw the patterns on the fabric. The selvedges are in the middle front seam.

Takakappaleen ja ison sivukiilan leikkuusta jää kiilan muotoisesta palat, jotka voit käyttää muotoilla puvun sivukiiloiksi.
When you cut the side pieces and the back piece, there will be triangular shaped leftovers. You can shape them into gores and add them to the skirt part.

Mekosta tulee istuva, kun muotoilet ison sivukiilan sovittamalla.
You will get a close fit by shaping the big side piece.

Hiha on melko kapea. Mallihihat sovitettiin niin, että kaksi hihaa mahtuu rinnakkain noin 75 sentin kankaaseen. Sen mahdollistaa iso kiilapala, joka on tyypillinen tämän mekon edustaman aikakauden vaatteille.
The sleeve is quite narrow. The pattern is made so that two sleeves can be cut side by side from a 75 cm wide fabric. This is made possible by rather a big sleeve gore, which is typical to the dresses of the time period.

Tällä leikkuusuunnitelmalla ainoat ylijäämät ovat pieniä tilkkuja, joita käytin saumamallien koetilkkuina. Niistä tehdään myös kankaiset napit.
With this cutting plan there is almost no waste fabric, only small bits I used for testing, seam samples and buttons.

Kun kaikki kappaleet on leikattu, huolittele ne. Taita noin 1 cm ja ompele taite yliluottelupistoin.
When all the pieces are cut, finish them. Fold 1 cm and sew the edge by using overcast stitch.

Alkuperäisessä vaatteessa työhön on käytetty paksua mustaa villalankaa. Minä käytin työhön luonnonmustaa kaksisäikeistä jaalanlampaan villasta kehrättyä lankaa. Krista Vajannon tekemän tutkimuksen mukaan (Krista Vajanto: Fibre Analysis of Late Iron Age, Early Medieval and Modern Finnish Wools, Fennosscandia arcaelogica 2013) jaalanlampaiden villan kuitu on samankaltaista kuin muinaisten suomalaisten lammasrotujen, eli mielestäni tämä sopi hyvin työssä käytettäväksi langaksi. Jaalanlampaiden villan kuidut ovat myös erittäin vahvoja ja Vajannon mukaan vetolujuus on huomattavasti suurempi kuin nykyisten suomenlampaiden villa. Lanka kestää hyvin ompelua.

On the original dress the fold was sewn by using a rather thick black wool yarn. I used natural black wool yarn, two ply jaalasheep wool. According to Krista Vajanto´s research (Fibre Analysis of Late Iron Age, Early Medieval and Modern Finnish Wools, Fennosscandia arcaelogica 2013), the fibres of jaalasheep wool are similar to ancient finnsheep wool, and therefore, in my opinion, well suited for this work. Vajanto has also noticed that the fibres of jaalasheep wool are very strong and durable compared to the wool of the modern breed of finnsheep. The yarn is indeed very durable as a sewing yarn.

Käytin mekon kiiloihin kaikki leikkuussa yli jääneet kiilamaiset osat eli yhdistin kapeita kappaleita leveämmiksi kiiloiksi. Jos käyttämäsi kankaan hulpio on käyttökelpoinen, voit ommella hulpiolliset kappaleet leveämmäksi kiilaksi yliluottelupistoin, taittamatta reunaa.

I used all the possible leftover pieces for side gores by sewing narrower pieces together. If you can use the selvedges, there is no need to fold them, just attach them with overcast stitch.

Etenkin käsinkudotun kankaan reuna saattaa purkautua, jos jätät sen kääntämättä, kuten alkuperäisessä fragmentissa. Voit huolitella saumanvarat esimerkiksi yliluottelemalla. Jos käytät samansävyistä lankaa kuin kangas, huolittelusta tulee lähes huomaamaton.
Specially the handwoven fabric may fray, if you treat it like they did on the original dress. You can finish the cut edges by using thinner, fabric coloured wool yarn. The finishing will be almost unnoticed.

Siisti lopuksi saumat leikkaamalla purkautuneet langat pois.

Finally, you can tidy the seams by cutting the frayed yarn ends.

Seuraavaksi: poimutus
Next: the pleating

Poimutusta varten ompele kiristyslangat. Tee omalle kankaallesi koetilkku: ohuessa villassa puolen sentin eli 5 mm pistot voivat toimia, tässä tapauksessa pistot olivat 7 mm pituiset. Huomaa, että pistojen pitää olla tasaisia ja toistensa kohdalla läpi koko rivistön, muuten poimutuksesta ei tule tasainen.

For pleating you need to sew the gathering yarns. I recommend to make a test piece: on thin wool 5 mm stitches work, but on this handwoven wool I used 7 mm stitches. Notice that the stitches need to be even through the whole pleated area, otherwise the pleats will not be even.

Kun olet ommellut kiristyslangat poimutettavalle alueelle, solmi langat pitävästi toisesta päästä ja kiristä toisesta. Solmi ja ompele takapistoin kiinnittävät ompeleet poimutuksen poikki vaakatasoon noin kolmen sentin välein.

When you have sewn the gathering yarns, tie them from one end and pull on the other end to gather the pleats. Tie yarns tight. Sew supportive stitch rows every 3 cm by using backstitch.

Älä vedä poimutuslankoja vielä pois!
Don´t pull out the gathering yarns yet!

Kuumenna kattilassa vettä ja höyrytä poimut. Tässä vaiheessa niitä on helppo muotoilla käsin. Venyttämällä kappaletta saat poimut oikenemaan ja asettumaan. Höyrytä kutakin kappaletta tunnin ajan, käännä välillä ja asettele poimut molemmilta puolilta.

Put some water in a big kettle to simmer and steam the pleats. At this point the pleats are easy to manipulate by hand. If you stretch the pleated part carefully, the pleats will straighten and set nicely. Steam each pleated part for at least one hour. Turn the parts every now and then and set the pleats from both sides.

Jäähtyneet ja kuivuneet poimut jäävät muotoonsa. Voit poistaa kiristyslangat, mutta älä poista tukiompeleita.
Once the pleats are dry, they will stay in shape. Now you can remove the gathering yarns. The supportive stitch rows are not to be removed.

Mallimekossani takaosan poimutus on yhtä korkea kuin etuosan, mutta se kapenee asteittain hartioita kohti. Takakappaleen poimutuksen tarkoituksena on tehdä takaosasta tyköistuva. Muoto muistuttaa hyvin paljon Turun tuomiokirkosta löytyneen pyhimyspatsaan selkäkappaleen kolmion muotoista poimutusta, joka tosin on tehty eri tekniikalla.

On my dress the back pleating is as high as the front pleating, but it narrows gradually. The pleating in the back makes the dress close-fitted, and the triangular shape reminds of the relic dress found from the Turku Cathedral. That dress was sewn using a different technique.

Kun kaikki kappaleet on huoliteltu ja tarvittavat osat poimutettu sekä höyrytetty, voit ommella osat yhteen. Mallimekossa työhön on käytetty tukevaa pellavalankaa. Pisto on sama kuin huolittelussa.

When all the pieces are finished and steamed, you can stitch the dress together. I used strong linen yarn or flax. The stitch is overcast stitch.

Oikealla puolella pellavalanka jää lähes huomaamattomaksi.
On the right side of the dress the linen yarn stitches are almost invisible.

Ompele ensin kiilakappaleet paikoilleen sivusaumoihin ja ompele sitten kaikki pitkät saumat. Kokoa hiha, varmista, että ompelumerkit osuvat oikeisiin kohtiin olka- ja sivusaumoja, ja kiinnitä hiha paikalleen. Hihaa ei voi tässä vaiheessa enää muuttaa, joten varmista ennen ompelua, että mitat täsmäävät.

Sew the side gores to the side pieces and then sew all the long seams. Assemble the sleeves and make sure that the sewing marks are visible. Attach the sleeves to the dress. The sleeves can not be modified at this point, the fitting needs to be done before so make sure your measurements are accurate.

Tässä näet kädentien muodon ja sen, miksi hihaa ei voi enää muuttaa, kun palat on huoliteltu ja ommeltu.

Here you can see how the armhole looks like and also why the sleeve measurements need to be accurate. Once the pieces are hemmed and the dress is sewn, the measurements have to match.

Voit halutessasi vuorittaa mekon yläosan. Yksi tapa on tehdä jokainen kappale erikseen. Kiinnitä vuori saumanvaraan yliluottelemalla. Jos haluat myöhemmin pestä vuorin, se on helppo tehdä irrottamalla vuoritus. Tässä etuosan ensimmäisen osan vuoritus.

If you wish, you can line the bodice. Making separate lining pieces is one option. Copy the patterns on the lining fabric, cut them out, and hemstitch them one by one to the seam allowances. If you need to wash the lining later, it is quite easy to detach the pieces. Here I have sewn the first front piece lining to its place.

Viimeistele helma: tasaa se ja käännä noin 2 sentin päärme. Huolittele helmapistolla tai tee kuten minä: ompele päärme pienin etupistoin ja ompele sauman päälle helman sisäpuolelle pellavanauha. Se suojaa helmaa likaantumiselta ja kulumiselta.
Finish the hemline: even it out and fold about 2 cm. Hemstitch or do as I did: sew with small running stitches and attach a linen strip inside to protect the hemline from getting dirty.

Lopuksi vielä hihat: jätin 10 cm halkion ja tein hihansuuhun kaksi nappia.

Finallly, the sleeves: I left a 10 cm slit in the cuff and made two buttons to close it.

Näin teet napin / How to make a button

1. Leikkaa nätti pala. Tämä on 3,5 x 3,5  cm.
Cut a nice piece. This is 3,5 x 3,5 cm.

2. Ompele kiristyslanka.
Sew a gathering yarn.

 3. Kiristä. Sormenpäässä on hyvä muotoilla nappi.
Gather. Fingertip is a good shaper.

4. Litistä. Kerää kaikki ylimääräinen materiaali somien väliin ja ompele neljällä pistolla seuraava kierros. Kiristä.
Flatten it. Gather all the extra material neatly between your fingers and sew a new gathering line around the button. Four stitches are enough. Gather again.

5a. Muotoile nappi sormien välissä ja kiinnitä ristikkäisillä pistoilla.
Shape the button between your fingers and secure it with crossing stitches.

5b. Nappi alta.
Button from below.

5c. Nappi päältä.
Button from the top.

6. Oletkin jo ommellut pellavaiset nappilistat halkion molemmille puolille.
I see you have already sewn linen strips on both sides of the slit.

7. Kiinnitä napit kankaan reunaan.
Attach the buttons to the edge of the fabric.

 8. Tee napinlävet: mittaa ensin, leikkaa sitten jollain terävällä, kuten napinläpitaltalla. Reunusta napinläpipistolla.
Make buttonholes: measure first, then cut with something sharp like a buttonhole chisel. Edge with buttonhole stitches.

Mallin suunnittelu / Designing the dress

Hannele Köngäs ja mekon prototyyppi. Hannele Köngäs testing the prototype.

Framentista TMM21816:TE50492 tiedetään paljon, mutta moni asia jää myös avoimeksi:

- Väri on analysoitu.
- Puvulle on tehty radiohiiliajoitus.
- Lanka ja kankaan sidos on tutkittu.
- 1400-luvun ensimmäisen puoliskon vaatteessa miehustan vetopoimutus ei ole ainakaan arkeologisten löytöjen valossa yleinen.
- Puvun kangas on ilmeisesti kotikutoista ja puvun ommellut henkilö ei ole ollut kovin hyvä ompelija. Puvun jäljellä olevat pistot on ommeltu huomattavan paksulla ja näkyvällä langalla ja pistot ovat melko suuria.
- Keskisaumassa on taitteella neljä senttiä leveä hulpioreuna. Se erottuu kerratuista langoista, muuten kangas on kudottu yksisäikeisestä langasta.
- Vetopoimutus on tuettu vaakatasossa kulkeneilla ompeleilla, jotka ovat ilmeisesti olleet kasvikuitua. Ompeleet eivät ole säilyneet, mutta poimutuksessa näkyy edelleen kolmen sentin välein toistuvia painanteita riveinä.
- Poimutuksen yläosa on revennyt.
- Miehustan keskisaumassa ei ole viitteitä napituksesta tai nyörityksestä.
- Sivukappale on melko leveä eikä siinä ole keskellä saumaa.
- Mekko on ilmeisesti ollut ainakin yläosasta vuoritettu.

We know a lot about the fragment TMM21816:TE50492, but there are still many open questions:

- The dye analysis is made.
- The radiocarbon dating is made.
- The yarn and the weave are researched.
- There are not that many pleated textiles from the first half of the 15th century.
- The fabric of the dress is apparently home-woven and the seamstress was not a very talented one. The remaining stitches are sewn with a considerably thick yarn, and they are quite visible and big.
- The middle seam has a 4 cm wide selvedge. It has two ply yarn, while the rest of the fabric is woven with one ply yarn.
- The pleating is supported by horizontal rows of stitches, which have apparently been made with vegetable fibre thread. The stitches have not survived, but there are traces of supportive stitch rows every 3 cm.
- The upper part of the pleating is torn.
- The middle seam on the bodice does not show any marks of fastening like buttons or eyelets.
- The side piece is quite wide and has no seam in the middle.
- The dress might have been lined at least on the bodice.

Tutkimus / The research

Fragmentista saatujen tietojen pohjalta lähdimme ennallistamaan mekkoa.

Olisiko jossain kuvallisia viitteitä mekkoon? Onko jokin arkeologinen löytö vastaavanlainen?

Apuna tutkimustyössä oli kaksi kokenutta 1400-luvun harrastajaa, Anna Malmborg ja Thérèse Petterson Ruotsista. Molemmat ovat tutkineet aikakauden pukuhistoriaa sekä valmistaneet useita aikakauden vaatteita ja asusteita.

Kumpikaan ei ollut aikaisemmin nähnyt mitään Turun mekkoon viittaavaa 1400-luvun alkupuolelta; 1400-luvun loppupuolella vastaavia poimutettuja vaatteita alkaa näkyä taiteessa.


Based on the information from the fragment we started to reconstruct the dress.

Would there be any pictorial sources to refer to the dress? Is there an archaeological find that would be similar?

I had help from two experienced 15th century medievalists from Sweden, Anna Malmborg and Thérèse Petterson. They both have researched period costuming and made several period clothes and accessories.

Neither of them had seen similar textiles from the early 15th century: pleats appear in art only towards the second half of the 15th century.

* * *

Kysyin samaa myös tekstiiliarkeologi Katrin Kanialta Saksasta. Hän on julkaissut laajan keskiajan arkeologisia tekstiililöytöjä esittelevän teoksen Kleidung im Mittelalter: Materialen, Konstruktion- Nähtechnik. Ein Handbuch (ISBN 978 3 412 20482 2, 2010). Kysyin, voisiko kyseessä olla saksalaisten vaikutteiden mukaan tehty vaate. Turku oli kiinteästi yhteyksissä Saksaan Hansa-kauppiaiden ansiosta.

Katrin Kania vastasi, ettei ole nähnyt vastaavaa, ja fragmentin rakenteen perusteella hän veikkasi, että puku on skandinaavista muotoilua.


I made the same question to the textile archaeologist Katrin Kania from Germany. She has published a book about medieval textile finds, Kleidung im Mittelalter: Materialen, Konstruktion- Nähtechnik. Ein Handbuch (ISBN 978 3 412 20482 2, 2010). I asked if the dress could have been made after the 15th century German fashion. Turku had a lot of connections to Germany in the Middle Ages, thanks to Hanseatic merchants.

Katrin Kania commented that she had not seen anything similar either. Based on the fragment she thought the style of the dress would have been Scandinavian.

* * *

Keskiajalta 1300-luvun puolelta tunnetaan vain muutamia vetopoimutettuja arkeologisia löytöjä. Kyseessä ovat Grönlannin Herjolfsnesistä löytynyt mekko, joka tunnetaan nimellä "58", sekä ne tunnetuimmat eli Uvdalin vetopoimutetut mekot Norjasta. Myös Suomesta tunnetaan keskiaikainen poimutettu vaatekappale, Maskun messukasukan ristin täytteenä ollut tekstiili. Sellaisen Marjo Talus teki Espoon emännän 1400-luvun vaatteen alusmekoksi. Tästä mielenkiintoisesta projektista voi lukea lisää elävöityspuvun blogista.

From the 14th century there are few well known pleated finds: the dress 58 from Herjolfsnes Grönland, and the famous pleated dresses from Uvdal in Norway. From Finland there is also one find: in the padding of a chasuble cross from Masku, a part of a pleated dress was found. Marjo Talus has recreated that dress as a working wife's 15th century dress for the Museum of Espoo. That interesting project is described in the museum blog (in Finnish only).

 * * *

Lähetin fragmentin kuvat Norjaan Oslon yliopistoon Marianne Vedelerille, joka on kirjoittanut väitöskirjassaan Uvdalin vaatelöydöistä (Klær og formspråk i norsk middelalder, Universitetet i Oslo, 2007, ISBN 9788274772977 ).

Marianne Vedeler löysi näistä kahdesta löydöstä hyvin paljon yhteneväisyyksiä.

"Tämä näyttää erittäin paljon tekniikalta, jota on käytetty Uvdalin vaatteissa", hän kommentoi (sähköpostikeskustelu elokuu 2014). Hän viittaa vaatteisiin, joissa on pyöreitä poimutuksia miehustassa ja usein myös selässä.

Hän lähetti minulle sähköisenä tiedostona väitöskirjansa, jossa on kuvia löydöistä ja niissä käytetyistä ompelutekniikoista. Niissä näkyy muun muassa teoria siitä, miten vetopoimutus on kiinnitetty nurjalta: vastaavasta menetelmästä on edelleen näkyvissä jälkiä myös Turun fragmentissa.

Vedeler oli sitä mieltä, että Turun löytö voisi olla samaa sarjaa kuin Herjolfsnesin ja Uvdalin vetopoimutetut kappaleet, mutta nuorin niistä.


I also sent the pictures of the fragment to Marianne Vedeler in Oslo University, Norway. She has written about Uvdal dresses in her PhD (Klær og formspråk i norsk middelalder, Universitetet i Oslo, 2007, ISBN 9788274772977 ).

Marianne Vedeler found a lot of similarities in these finds.

"This looks very much like the technique used on the Uvdal tunics", she wrote (email conversation August 2014). She refers to the dresses that have rounded pleats in the front and sometimes also in the back.

She sent me her PhD online which has pictures of the textile finds and the stitches used. Her theory on the method of the reverse side stitching looks similar to the method that could have been used in the Turku dress.

Vedeler also thinks that the Turku dress could have been similar to the Herjolfsnes and Uvdal dresses, only the youngest of them.

Uvdalin puvussa poimutus kiertää koko keskivartalon. Eva Andersson
In the Uvdal dress, the pleating goes around the whole bodice. Eva Andersson

Suomalainen Hanna Lehmusto on tehnyt Uvdalin puvusta oman kappaleensa. Kuvattu Turun keskiaikaisilla markkinoilla, heinäkuu 2013.

Finnish Hanna Lehmusto has made a version of the Uvdal dress. Turku Medieval market July 2013.

Herjolfsnes 58 on toinen tunnettu keskiaikainen tekstiili, jossa on poimutettu miehusta. Sen olkain on suora, ja poimutus näyttää olevan myös sivukappaleessa.

Herjolfsnes 58 is a well-known medieval textile with a pleated bodice. The shoulder strap is unpleated and the pleating seems continue on the sides too.

Poul Nörlundin tulkinnan mukaan selkäkappale olisi suora. (Buried Norsemen at Herjolfsnes: an archaeological and historical study." Meddelelser om Gronland: Udgivne af Kommissionen for ledelsen af de geologiske og geogrfiske undersogelser i Gronland. Bind LXVII. Kobenhavn: C.A. Reitzel, 1924.)

According to this drawing by Poul Nörlund, the dress 58 would have an unpleated back. (Buried Norsemen at Herjolfsnes: an archaeological and historical study." Meddelelser om Gronland: Udgivne af Kommissionen for ledelsen af de geologiske og geogrfiske undersogelser i Gronland. Bind LXVII. Kobenhavn: C.A. Reitzel, 1924.)

Tekstiilihistorioitsija Eva Andersson Ruotsista pohti myös olisiko vaate saksalaista vai mahdollisesti skandinaavista tyyliä. Hän lähetti norjalaisen Gåvån sauvakirkosta peräisin olevan puuveistoksen kuvan, jossa voisi olla poimutettuja vaatekappaleita. (Per Anker: Norsk Middelalderkunst, 1970)

Textile historian Eva Andersson from Sweden thought the Turku dress could be German of Scandinavian in style. She sent a picture from the Norwegian Gåvå church. There might be pleated clothing in this picture. (Per Anker: Norsk Middelalderkunst, 1970)

Marianne Vedeler muistutti myös esittämästään teoriasta: hän on katsonut useita patsaita, joissa on vastaavaa tyyliä. Patsaita voidaan löytää useista eri maista. Hänen mielestään se luultavasti tarkoittaa sitä, että taiteilijat ovat kuvanneet vanhoja, tavallisia vaatteita taiteensa malleina.

Siis kun patsas on 1400-luvun lopusta, vaate voikin olla paljon vanhempaa tyyliä. Emme voi tietää.


Marianne Vedeler also reminded about her theory: she has looked at statues with similar style dresses that can be found in several countries. She thinks this means that the artists have depicted old, ordinary clothes on their models.

That could mean that if the statue is from the second half of the 15th century, the clothes might be of older style.

* * *

Kokosimme tiedon murut yhteen projektissa mentorinani toimineen Christine Carnien kanssa. Mietimme, millä kaavalla lähtisimme valmistamaan turkulaista pukua.

Kun loimme lopullista muotoa puvulleni, ihastuimme tähän hautapatsaaseen. Kuvassa ovat Johannes von Solms, kuolinvuosi 1457 ja Elisabeth von Kronberg, kuollut 1438. Puvussa on poimutettu miehusta, suorat sivukappaleet ja melko kapeat hihat.


Me and Christine Carnie, my project mentor, assembled the information together. We considered which pattern we could use in designing the dress.

When we created the final shape of my dress, we found this statue charming. There are Johannes vol Solms, who died in 1457, and Elisabeth von Kronberg, who died in 1438. Her dress has a pleated front, unpleated sides and simple narrow sleeves.

Johannes von Solms (1457) & Elisabeth von Kronberg (1438)

Muitakin vastaavia pukuja löytyi.

There were other similar dresses.

Catharina van Alexandrië, Meester van Koudewater, 1470

Dorotea, Meester van Koudewater, 1470.

Nämä kaksi vaatetta löytyvät Barcelonasta Espanjasta. Ne ovat yksityiskohtia Bernat Martorellin tekemästä alttarimaalauksesta ja ajoitus on 1435-1445. Etenkin keltaisen mekon poimutus on varsin mielenkiintoinen.

These two dresses are from Barcelona, Spain. They are details of the altar painting by Bernat Martorelli, dating 1435-1445. Specially the yellow dress has an interesting pleating.

* * *

Heti ensimmäisen kerran nähtyäni fragmentin tein hahmotelman puvusta: poimutettu etuosa, leveät poimuttamattomat sivukappaleet ja jossain määrin poimutettu takakappale. Pyysin kommentteja myös Tukholman Historiallisen museon tekstiiliasiantuntija Amica Sundströmiltä. Lähetin hänelle kuvat fragmentista. Hän on ennallistanut Lödösen museolle vetopoimutetun tekstiilin, jonka poimut muotoiltiin kuumalla vedellä. Museon kokoelmissa on myös pliseerattuja tekstiilejä, mutta Turun puvussa kyse on vetopoimutuksesta.

Mekon selkäosa on kadonnut, joten se piti suunnitella kuvien ja aikakauden vaatteista tiedettyjen asioiden perusteella. Saksalaisessa käsikirjoituksessa näkyy varsin sievä selkäosa, jossa poimut näyttävät olevan vain selkäkappaleen keskiosassa. Se on 1400-luvun lopusta, mutta antoi idean selkäkappaleen suunnitteluun.


From the very first moment I saw the fragment I made a sketch of the dress: pleated front, wide unpleated sides and slightly pleated back. I asked comments also from Amica Sundström, textile expert of the Historiska Museet in Stockholm, Sweden. I sent her pictures of the fragment. She has reconstructed a pleated textile find for the Lödöse museum by shaping the pleats with hot water. Museum has also textiles with plissés, but the Turku dress pleats are not of that type.

Nätti mekko ja sievä selkä 1400-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta Saksasta.
Nice dress and very cute back from the second half of 15th century Germany.

Näkikö mekon tekijä pyhimysmekon Turun Tuomiokirkossa?

Yksi merkittävä tekijä koko vaatteen suunnittelussa on Turun Tuomiokirkon pyhimyspatsaan puku. Kyseessä on 1400-luvulle ajoitettu pieni, erittäin hienoa punavihreää toimikasvillaa oleva puku, joka Heini Kirjavaisen tutkimusten mukaan on ollut puettuna Neitsyt Marian pyhimyspatsaalle.

Puvun miehustassa ja selässä on poimitus ja selkäkappaleen poimutus on ylös selkään tuleva kiila.
Pyhimysmekon selkäkiila on itse asiassa suora kappale, joka on poimutettu ja ommeltu saumaan niin, että se näyttää kolmionmuotoiselta kiilalta.

Puhuimme Heini Kirjavaisen kanssa siitä, että tämän mekon tekijä olisi omana aikanaan nähnyt patsaan päällä kaksivärisen toimikaspuvun, jossa on vetopoimutus, ja halunnut luoda siitä itselleen vaatteen.

Toinen merkittävä asia puvun hahmottamisessa on se, että alkuperäisen mekon tekijä ei ole ollut ammattiompelija. Kangas ei ole hienoa, pistot ovat karkeita ja ompelulanka paksua. Sovimme, että teen ennallistukseni tätä kunnioittaen ja jäljitellen.

Lue täältä lisää prototyypin valmistamisesta.

Did the seamstress see the relic dress in the Turku Cathedral?

One important factor in designing the dress was s relic dress at the Turku Cathedral. It is a very small, very fine red-green twill dress, which according to Heini Kirjavainen has been worn by a St Mary statue and dated to the end of the 14th century.

That dress has pleats both in the front and back. The back pleats have a trianglular shape and reach quite high close to the shoulder line. The triangular back gore is actually a straight piece, which is pleated and then sewn in the shape of a triangle.

We discussed with Heini Kirjavainen that the seamstress of the Turku dress could have seen the statue and the bi-coloured twill dress with pleating and wanted to create a similar dress.

Another remarkable thing to consider while making the dress was that the 15th century seamstress who made the original piece was not a professional. The fabric is not very fine, stitches are rough and the sewing yarn is quite thick.

We agreed that I would respect that and do my reconstruction the same way.

Read more about making of the prototype.

Mekon selkäosaan tehtiin kolmionmuotoinen kiilaosa.
The back of the dress.