Mallin suunnittelu / Designing the dress

Hannele Köngäs ja mekon prototyyppi. Hannele Köngäs testing the prototype.

Framentista TMM21816:TE50492 tiedetään paljon, mutta moni asia jää myös avoimeksi:

- Väri on analysoitu.
- Puvulle on tehty radiohiiliajoitus.
- Lanka ja kankaan sidos on tutkittu.
- 1400-luvun ensimmäisen puoliskon vaatteessa miehustan vetopoimutus ei ole ainakaan arkeologisten löytöjen valossa yleinen.
- Puvun kangas on ilmeisesti kotikutoista ja puvun ommellut henkilö ei ole ollut kovin hyvä ompelija. Puvun jäljellä olevat pistot on ommeltu huomattavan paksulla ja näkyvällä langalla ja pistot ovat melko suuria.
- Keskisaumassa on taitteella neljä senttiä leveä hulpioreuna. Se erottuu kerratuista langoista, muuten kangas on kudottu yksisäikeisestä langasta.
- Vetopoimutus on tuettu vaakatasossa kulkeneilla ompeleilla, jotka ovat ilmeisesti olleet kasvikuitua. Ompeleet eivät ole säilyneet, mutta poimutuksessa näkyy edelleen kolmen sentin välein toistuvia painanteita riveinä.
- Poimutuksen yläosa on revennyt.
- Miehustan keskisaumassa ei ole viitteitä napituksesta tai nyörityksestä.
- Sivukappale on melko leveä eikä siinä ole keskellä saumaa.
- Mekko on ilmeisesti ollut ainakin yläosasta vuoritettu.

We know a lot about the fragment TMM21816:TE50492, but there are still many open questions:

- The dye analysis is made.
- The radiocarbon dating is made.
- The yarn and the weave are researched.
- There are not that many pleated textiles from the first half of the 15th century.
- The fabric of the dress is apparently home-woven and the seamstress was not a very talented one. The remaining stitches are sewn with a considerably thick yarn, and they are quite visible and big.
- The middle seam has a 4 cm wide selvedge. It has two ply yarn, while the rest of the fabric is woven with one ply yarn.
- The pleating is supported by horizontal rows of stitches, which have apparently been made with vegetable fibre thread. The stitches have not survived, but there are traces of supportive stitch rows every 3 cm.
- The upper part of the pleating is torn.
- The middle seam on the bodice does not show any marks of fastening like buttons or eyelets.
- The side piece is quite wide and has no seam in the middle.
- The dress might have been lined at least on the bodice.

Tutkimus / The research

Fragmentista saatujen tietojen pohjalta lähdimme ennallistamaan mekkoa.

Olisiko jossain kuvallisia viitteitä mekkoon? Onko jokin arkeologinen löytö vastaavanlainen?

Apuna tutkimustyössä oli kaksi kokenutta 1400-luvun harrastajaa, Anna Malmborg ja Thérèse Petterson Ruotsista. Molemmat ovat tutkineet aikakauden pukuhistoriaa sekä valmistaneet useita aikakauden vaatteita ja asusteita.

Kumpikaan ei ollut aikaisemmin nähnyt mitään Turun mekkoon viittaavaa 1400-luvun alkupuolelta; 1400-luvun loppupuolella vastaavia poimutettuja vaatteita alkaa näkyä taiteessa.


Based on the information from the fragment we started to reconstruct the dress.

Would there be any pictorial sources to refer to the dress? Is there an archaeological find that would be similar?

I had help from two experienced 15th century medievalists from Sweden, Anna Malmborg and Thérèse Petterson. They both have researched period costuming and made several period clothes and accessories.

Neither of them had seen similar textiles from the early 15th century: pleats appear in art only towards the second half of the 15th century.

* * *

Kysyin samaa myös tekstiiliarkeologi Katrin Kanialta Saksasta. Hän on julkaissut laajan keskiajan arkeologisia tekstiililöytöjä esittelevän teoksen Kleidung im Mittelalter: Materialen, Konstruktion- Nähtechnik. Ein Handbuch (ISBN 978 3 412 20482 2, 2010). Kysyin, voisiko kyseessä olla saksalaisten vaikutteiden mukaan tehty vaate. Turku oli kiinteästi yhteyksissä Saksaan Hansa-kauppiaiden ansiosta.

Katrin Kania vastasi, ettei ole nähnyt vastaavaa, ja fragmentin rakenteen perusteella hän veikkasi, että puku on skandinaavista muotoilua.


I made the same question to the textile archaeologist Katrin Kania from Germany. She has published a book about medieval textile finds, Kleidung im Mittelalter: Materialen, Konstruktion- Nähtechnik. Ein Handbuch (ISBN 978 3 412 20482 2, 2010). I asked if the dress could have been made after the 15th century German fashion. Turku had a lot of connections to Germany in the Middle Ages, thanks to Hanseatic merchants.

Katrin Kania commented that she had not seen anything similar either. Based on the fragment she thought the style of the dress would have been Scandinavian.

* * *

Keskiajalta 1300-luvun puolelta tunnetaan vain muutamia vetopoimutettuja arkeologisia löytöjä. Kyseessä ovat Grönlannin Herjolfsnesistä löytynyt mekko, joka tunnetaan nimellä "58", sekä ne tunnetuimmat eli Uvdalin vetopoimutetut mekot Norjasta. Myös Suomesta tunnetaan keskiaikainen poimutettu vaatekappale, Maskun messukasukan ristin täytteenä ollut tekstiili. Sellaisen Marjo Talus teki Espoon emännän 1400-luvun vaatteen alusmekoksi. Tästä mielenkiintoisesta projektista voi lukea lisää elävöityspuvun blogista.

From the 14th century there are few well known pleated finds: the dress 58 from Herjolfsnes Grönland, and the famous pleated dresses from Uvdal in Norway. From Finland there is also one find: in the padding of a chasuble cross from Masku, a part of a pleated dress was found. Marjo Talus has recreated that dress as a working wife's 15th century dress for the Museum of Espoo. That interesting project is described in the museum blog (in Finnish only).

 * * *

Lähetin fragmentin kuvat Norjaan Oslon yliopistoon Marianne Vedelerille, joka on kirjoittanut väitöskirjassaan Uvdalin vaatelöydöistä (Klær og formspråk i norsk middelalder, Universitetet i Oslo, 2007, ISBN 9788274772977 ).

Marianne Vedeler löysi näistä kahdesta löydöstä hyvin paljon yhteneväisyyksiä.

"Tämä näyttää erittäin paljon tekniikalta, jota on käytetty Uvdalin vaatteissa", hän kommentoi (sähköpostikeskustelu elokuu 2014). Hän viittaa vaatteisiin, joissa on pyöreitä poimutuksia miehustassa ja usein myös selässä.

Hän lähetti minulle sähköisenä tiedostona väitöskirjansa, jossa on kuvia löydöistä ja niissä käytetyistä ompelutekniikoista. Niissä näkyy muun muassa teoria siitä, miten vetopoimutus on kiinnitetty nurjalta: vastaavasta menetelmästä on edelleen näkyvissä jälkiä myös Turun fragmentissa.

Vedeler oli sitä mieltä, että Turun löytö voisi olla samaa sarjaa kuin Herjolfsnesin ja Uvdalin vetopoimutetut kappaleet, mutta nuorin niistä.


I also sent the pictures of the fragment to Marianne Vedeler in Oslo University, Norway. She has written about Uvdal dresses in her PhD (Klær og formspråk i norsk middelalder, Universitetet i Oslo, 2007, ISBN 9788274772977 ).

Marianne Vedeler found a lot of similarities in these finds.

"This looks very much like the technique used on the Uvdal tunics", she wrote (email conversation August 2014). She refers to the dresses that have rounded pleats in the front and sometimes also in the back.

She sent me her PhD online which has pictures of the textile finds and the stitches used. Her theory on the method of the reverse side stitching looks similar to the method that could have been used in the Turku dress.

Vedeler also thinks that the Turku dress could have been similar to the Herjolfsnes and Uvdal dresses, only the youngest of them.

Uvdalin puvussa poimutus kiertää koko keskivartalon. Eva Andersson
In the Uvdal dress, the pleating goes around the whole bodice. Eva Andersson

Suomalainen Hanna Lehmusto on tehnyt Uvdalin puvusta oman kappaleensa. Kuvattu Turun keskiaikaisilla markkinoilla, heinäkuu 2013.

Finnish Hanna Lehmusto has made a version of the Uvdal dress. Turku Medieval market July 2013.

Herjolfsnes 58 on toinen tunnettu keskiaikainen tekstiili, jossa on poimutettu miehusta. Sen olkain on suora, ja poimutus näyttää olevan myös sivukappaleessa.

Herjolfsnes 58 is a well-known medieval textile with a pleated bodice. The shoulder strap is unpleated and the pleating seems continue on the sides too.

Poul Nörlundin tulkinnan mukaan selkäkappale olisi suora. (Buried Norsemen at Herjolfsnes: an archaeological and historical study." Meddelelser om Gronland: Udgivne af Kommissionen for ledelsen af de geologiske og geogrfiske undersogelser i Gronland. Bind LXVII. Kobenhavn: C.A. Reitzel, 1924.)

According to this drawing by Poul Nörlund, the dress 58 would have an unpleated back. (Buried Norsemen at Herjolfsnes: an archaeological and historical study." Meddelelser om Gronland: Udgivne af Kommissionen for ledelsen af de geologiske og geogrfiske undersogelser i Gronland. Bind LXVII. Kobenhavn: C.A. Reitzel, 1924.)

Tekstiilihistorioitsija Eva Andersson Ruotsista pohti myös olisiko vaate saksalaista vai mahdollisesti skandinaavista tyyliä. Hän lähetti norjalaisen Gåvån sauvakirkosta peräisin olevan puuveistoksen kuvan, jossa voisi olla poimutettuja vaatekappaleita. (Per Anker: Norsk Middelalderkunst, 1970)

Textile historian Eva Andersson from Sweden thought the Turku dress could be German of Scandinavian in style. She sent a picture from the Norwegian Gåvå church. There might be pleated clothing in this picture. (Per Anker: Norsk Middelalderkunst, 1970)

Marianne Vedeler muistutti myös esittämästään teoriasta: hän on katsonut useita patsaita, joissa on vastaavaa tyyliä. Patsaita voidaan löytää useista eri maista. Hänen mielestään se luultavasti tarkoittaa sitä, että taiteilijat ovat kuvanneet vanhoja, tavallisia vaatteita taiteensa malleina.

Siis kun patsas on 1400-luvun lopusta, vaate voikin olla paljon vanhempaa tyyliä. Emme voi tietää.


Marianne Vedeler also reminded about her theory: she has looked at statues with similar style dresses that can be found in several countries. She thinks this means that the artists have depicted old, ordinary clothes on their models.

That could mean that if the statue is from the second half of the 15th century, the clothes might be of older style.

* * *

Kokosimme tiedon murut yhteen projektissa mentorinani toimineen Christine Carnien kanssa. Mietimme, millä kaavalla lähtisimme valmistamaan turkulaista pukua.

Kun loimme lopullista muotoa puvulleni, ihastuimme tähän hautapatsaaseen. Kuvassa ovat Johannes von Solms, kuolinvuosi 1457 ja Elisabeth von Kronberg, kuollut 1438. Puvussa on poimutettu miehusta, suorat sivukappaleet ja melko kapeat hihat.


Me and Christine Carnie, my project mentor, assembled the information together. We considered which pattern we could use in designing the dress.

When we created the final shape of my dress, we found this statue charming. There are Johannes vol Solms, who died in 1457, and Elisabeth von Kronberg, who died in 1438. Her dress has a pleated front, unpleated sides and simple narrow sleeves.

Johannes von Solms (1457) & Elisabeth von Kronberg (1438)

Muitakin vastaavia pukuja löytyi.

There were other similar dresses.

Catharina van Alexandrië, Meester van Koudewater, 1470

Dorotea, Meester van Koudewater, 1470.

Nämä kaksi vaatetta löytyvät Barcelonasta Espanjasta. Ne ovat yksityiskohtia Bernat Martorellin tekemästä alttarimaalauksesta ja ajoitus on 1435-1445. Etenkin keltaisen mekon poimutus on varsin mielenkiintoinen.

These two dresses are from Barcelona, Spain. They are details of the altar painting by Bernat Martorelli, dating 1435-1445. Specially the yellow dress has an interesting pleating.

* * *

Heti ensimmäisen kerran nähtyäni fragmentin tein hahmotelman puvusta: poimutettu etuosa, leveät poimuttamattomat sivukappaleet ja jossain määrin poimutettu takakappale. Pyysin kommentteja myös Tukholman Historiallisen museon tekstiiliasiantuntija Amica Sundströmiltä. Lähetin hänelle kuvat fragmentista. Hän on ennallistanut Lödösen museolle vetopoimutetun tekstiilin, jonka poimut muotoiltiin kuumalla vedellä. Museon kokoelmissa on myös pliseerattuja tekstiilejä, mutta Turun puvussa kyse on vetopoimutuksesta.

Mekon selkäosa on kadonnut, joten se piti suunnitella kuvien ja aikakauden vaatteista tiedettyjen asioiden perusteella. Saksalaisessa käsikirjoituksessa näkyy varsin sievä selkäosa, jossa poimut näyttävät olevan vain selkäkappaleen keskiosassa. Se on 1400-luvun lopusta, mutta antoi idean selkäkappaleen suunnitteluun.


From the very first moment I saw the fragment I made a sketch of the dress: pleated front, wide unpleated sides and slightly pleated back. I asked comments also from Amica Sundström, textile expert of the Historiska Museet in Stockholm, Sweden. I sent her pictures of the fragment. She has reconstructed a pleated textile find for the Lödöse museum by shaping the pleats with hot water. Museum has also textiles with plissés, but the Turku dress pleats are not of that type.

Nätti mekko ja sievä selkä 1400-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta Saksasta.
Nice dress and very cute back from the second half of 15th century Germany.

Näkikö mekon tekijä pyhimysmekon Turun Tuomiokirkossa?

Yksi merkittävä tekijä koko vaatteen suunnittelussa on Turun Tuomiokirkon pyhimyspatsaan puku. Kyseessä on 1400-luvulle ajoitettu pieni, erittäin hienoa punavihreää toimikasvillaa oleva puku, joka Heini Kirjavaisen tutkimusten mukaan on ollut puettuna Neitsyt Marian pyhimyspatsaalle.

Puvun miehustassa ja selässä on poimitus ja selkäkappaleen poimutus on ylös selkään tuleva kiila.
Pyhimysmekon selkäkiila on itse asiassa suora kappale, joka on poimutettu ja ommeltu saumaan niin, että se näyttää kolmionmuotoiselta kiilalta.

Puhuimme Heini Kirjavaisen kanssa siitä, että tämän mekon tekijä olisi omana aikanaan nähnyt patsaan päällä kaksivärisen toimikaspuvun, jossa on vetopoimutus, ja halunnut luoda siitä itselleen vaatteen.

Toinen merkittävä asia puvun hahmottamisessa on se, että alkuperäisen mekon tekijä ei ole ollut ammattiompelija. Kangas ei ole hienoa, pistot ovat karkeita ja ompelulanka paksua. Sovimme, että teen ennallistukseni tätä kunnioittaen ja jäljitellen.

Lue täältä lisää prototyypin valmistamisesta.

Did the seamstress see the relic dress in the Turku Cathedral?

One important factor in designing the dress was s relic dress at the Turku Cathedral. It is a very small, very fine red-green twill dress, which according to Heini Kirjavainen has been worn by a St Mary statue and dated to the end of the 14th century.

That dress has pleats both in the front and back. The back pleats have a trianglular shape and reach quite high close to the shoulder line. The triangular back gore is actually a straight piece, which is pleated and then sewn in the shape of a triangle.

We discussed with Heini Kirjavainen that the seamstress of the Turku dress could have seen the statue and the bi-coloured twill dress with pleating and wanted to create a similar dress.

Another remarkable thing to consider while making the dress was that the 15th century seamstress who made the original piece was not a professional. The fabric is not very fine, stitches are rough and the sewing yarn is quite thick.

We agreed that I would respect that and do my reconstruction the same way.

Read more about making of the prototype.

Mekon selkäosaan tehtiin kolmionmuotoinen kiilaosa.
The back of the dress.